Otetaan akateeminen mieli, annetaan sen lukea Aku Ankkoja ja ennen kaikkea Carl Barksin ja Don Rosan sarjoja. Paiskataan sitten mielen kantaja yliopistoon opiskelemaan kirjallisuustiedettä. Mitä syntyy?

No, ainakin väitöskirja otsikolla Ankkalinna - portti kahden maailman välillä. Don Rosan Disney-sarjakuvat postmodernina fantasiana, joka tarkastettiin joulukuussa Jyväskylän yliopistossa. Nyt, kun Don Rosan Suomen-valloituksen ensitahdeista on tullut kuluneeksi 25 vuotta, ja Akkarin numerossa 9 sattuu olemaan vuoden ensimmäinen Rosa-klassikkokin, on erinomainen hetki perehtyä hiukan ankallistohtorin sielunmaisemaan.

Aku Ankka -lehdessä julkaistua haastattelua jouduimme tilasyistä hiukan lyhentämään, mutta tästä voit lukea sen kokonaisuudessaan.

Toimitus: Mikä on ensimmäinen muistosi Aku Ankasta?
Katja Kontturi:
Varmaan tilanne, jossa istun mummolan yläkerrassa lukemassa setien vanhoja Aku Ankan taskukirjoja. Mieleen ovat jääneet ehdottomasti sarjakuvat Atlantiksesta ja kuinka sähköankeriasta saatiin virtaa jukeboxiin, sekä mystinen bombastium. Myöhemmin minulle selvisi, että ne olivat Carl Barksin tekemiä! Barksiakin on siis julkaistu jopa taskareissa. Myös Taikaviitta on aina ollut kova sana. Olin ehkä 6–7-vuotias.
(toim. huom: Atlantiksen arvoitus julkaistiin Taskarissa nro 50 nimellä Uponnut manner. Samaisesta kirjasta löytyvät myös Barksin Kylmä kauppa ja Kultaisten kattojen kaupunki. Melkoinen pläjäys!)


Entäpä Don Rosan sarjoista? Tekivätkö ne sinuun heti lähtemättömän vaikutuksen?


Kun meille tilattiin kotiin Aku Ankka siinä 90-luvun puolivälissä, Rosan sarjakuvat pomppasivat sieltä heti esiin. Ensinnäkin piirrostyyli: se erottui edukseen. Toisekseen huumori, koska ne naurattivat aina. Muistan Akun ikkunanpesijänä ja osallistumassa olympialaisten mäkihyppyyn. Tärkeimpiä sarjakuvia olivat kuitenkin tuolloin lehdessä julkaistut Roope Ankan elämä ja teot -sarjaan kuuluvat tarinat, erityisesti Ankkalinnakkeen valloittaja. Luimme sitä siskojen kanssa uudestaan ja uudestaan. Ai näinkö Akun vanhemmat tapasivat? Roopella on siskoja! Presidentti hyökkää armeijan kanssa Ankkalinnakkeeseen! Historia oli lempiaineeni ala-asteen loppupuolella ja ehkä juuri siksi Rosan sarjakuvat kiinnostivat myös sisällöllisesti niin paljon enemmän kuin muiden piirtäjien. Rosan kynänjäljen tunnisti.

Milloin keksit tehdä akateemista tutkimusta Ankkalinnasta ja Don Rosan sarjoista?
Alkusysäys tutkimukseen tapahtui fuksivuoteni keväällä 2004, kun sarjakuvataiteilija Petri Hiltunen piti Jyväskylän yliopistossa luentoa sarjakuvan fantasiasta. Hiltunen meni sivulauseessa toteamaan, että itse asiassa sekä Carl Barksin että Don Rosan sarjakuvat ovat silkkaa fantasiaa. Kaikki naksahti kohdilleen. Harrastin fantasiakirjallisuutta ja fanitin Rosaa – ja kun ymmärsin, että pystyisin yhdistämään nämä kaksi kiinnostuksen kohdettani ja vielä kirjoittamaan siitä jotain tieteellistä, tiesin löytäneeni aiheen syksyn proseminaarityöhön. Se sai paljon kiitosta ja minua neuvottiin laajentamaan työstä gradu. Sen jälkeen homma ehkä karkasi hieman käsistä...

Jos sinun pitäisi tiivistää tutkimuksesi mahdollisimman tiiviiseen pähkinänkuoreen, mitä sanoisit?
Väitöskirjani tutkii sitä, millaisia kerronnan keinoja (niin tekstin kuin kuvan tasolla) sarjakuva käyttää ilmentämään fantastisia tapahtumia ja postmoderneja viittauksia. Eli kuinka Rosa näyttää ankkojen siirtymät maailmasta toiseen, sekoittaa historiallisia faktoja fiktioon ja viittaa toisiin teoksiin. Ehkä tämä tiivistys mahtuisi Tikun ja Takun pähkinänkuoreenkin.

Mikä on kaikkien aikojen suosikkisarjasi?
Onko pakko sanoa vain yksi? Pitkistä seikkailukertomuksista lemppareihini kuuluu ehdottomasti Unelmoiden läpi elämän eli Roopen uniseikkailu. Pidän siitä valtavasti, koska siinä Aku pääsee näkemään Roopen eri elämänvaiheissa. Se myös paljastaa paljon Roopen persoonasta. Erityisesti lopun Kultu-kohtaus on upea. Lisäksi se on tutkijan kannalta oikea aarreaitta unisiirtymisillään ja järjettömillä tapahtumillaan. Lyhyistä vitsisarjoista suosikkini on Paino-ongelmia. Nauran sille edelleen ääneen. Sen kerronta on nerokasta. Ja Milla on lempihahmoni.

Kiitos! Toimitus onnittelee tuoretta tohtoria!

Käy lukemassa myös Katja Kontturin kirjoitus Sivusilmällä-blogista!

 

Ja jos olet sattumoisin Helsingin seudulla huhtikuussa ja populaarikulttuuri kiinnostaa, Katja Kontturi puhuu tutkimuksestaan Popcult Helsinki -tapahtumassa lauantaina 26.4.2015.

 

Hihhei! Aku Ankan joulukalenteri on auki.

Jo liki perinteiseen tapaan joulukalenterin jokaisen luukun takaa löytyy hauska sarjakuva, jossa ankkalinnalaiset tutut valmistautuvat talven ihanimman juhlan viettoon. Kaikkiin tarinoihin liittyy myös kysymys, johon vastaamalla osallistut perinteiseen joulukalenterikilpailuumme. Klikkaa tästä, niin pääset Lataamoon ja joulukalenterin pariin.

Vastaamassa kannattaa käydä ihan joka päivä, sillä pääpalkinnon lisäksi arvomme pitkin joulukuuta yllätyspalkintoja! Lisäksi voittomahdollisuutesi napata muhkea pääpalkinto tietenkin paranevat mitä useammin käyt vastaamassa.

Pääpalkintona arvotaan muhkea pelipaketti – PlayStation 4 -konsoli ja Lego Marvel Super Heroes -peli. Pääpalkinto arvotaan Nuutin päivänä 13. tammikuuta 2018. Niin pääpalkinnon kuin yllätyspalkintojenkin voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Helsingin Ateneumissa avautui tiistaina 3. lokakuuta upea Ankallisgalleria-näyttely, jossa Suomen taiteen klassikkoteoksista nähdään ankallistetut versiot. Näyttely on avoinna aina helmikuun 2018 loppuun asti.

Aku Ankka -lehdessä on eletty koko vuosi 2017 ikään kuin rinnakkaistodellisuudessa satavuotisen Suomen kunniaksi, kun Suomen historian tapahtumien on seurattu tapahtuvan räpylävinkkelistä Kari Korhosen käsikirjoittamissa ja piirtämissä Suomi 100 -tarinoissa. Rinnakkaistodellisuus huipentuu nyt Ateneumin taidemuseossa nähtävässä näyttelyssä, jossa on esillä kaiken kaikkiaan 13 taideteosta. Teokset on luonnollisesti lainattu Ankkalinnan johtavasta taidemuseosta Ankallisgalleriasta.

Ankallisgallerian taiteilijoita ovat Alpertti AatelvilttiAltti FasaaniAkseli Kala-KallelaArvi LiljalunttiEino MaininkinenHuuko Simpura sekä Nantti Vonrikti. Kuuluisimpiin teoksiin kuuluvat muun muassa Ankanpoika ja varisElämäntaiteilija Hannu HanhiIltaa ja köyhyyttä kohtiLeikkiviä ankanpoikia rannalla sekä Taistelevat ankat.

Apuna ovat olleet Aku Ankan piirtäjistä Kari Korhonen, Don Rosa, Ulrich Schröder ja Daan Jippes sekä vielä Kati Kovacs.